aamulla satoi vettä, jatkoin nukkumista, nukuin pitkään...

lopulta menin suihkuun, pukeuduin ja laitoin kahvia ja teetä, kaksi mukillista pikakahvia ja pannullisen irtoteetä...

ylen areenalta valitsin katsottavaa, ohjelmatallenne juuttui paikoilleen, ei voinut mitään, tulin tänne kirjoittamaan, teetä on vielä lasissa, olla ja elellä...

avaan ikkunan, palasin koneen ääreen, mitä minun pitikään kirjoittaa ?

elän omaa elämääni, yksin edelleen, en ole löytänyt ketään...

niska on kipeänä, tuntemukset, vaiheet, tätä päivää, aikaa kaikkineen, mitä tästä nyt sitten tulee ?

- odottelen torstaita, silloin saan hieman rahaa, silloin voin ostaa ruokaa, ihmisen täytyy syödä... siihen asti munulla on vielä riisiä ja pastaa...

MILLÄ MIELELLÄ MINÄ NYT SITTEN OLEN ?

- ISTUN KOTONA KONEEN ÄÄRESSÄ. VUODE VIELÄ SIJAAMATTA. AIKAA KAIKKINEEN, IHMISEN ELÄMÄÄ... MITÄ TÄSTÄ TULEE ? KIRJOITTELEN, SANOJA RIITTÄÄ, SANAT TOIMIVAT, SANAT MUODOSTAVAT KOKONAISUUDEN, KIRJOITTAMISELLA EI OLE LOPPUA.

KAIKKI KAIKKINEEN. IHMISEN MIELTÄ. MIELTÄ JA MIELEKKYYTTÄ, AIKAA KAIKKINEEN, ELÄMÄN KAIKKEUTTA, KOKONAISKUVA, ELÄMÄN TÄYTEYS, EHEÄÄ ELÄMÄÄ EDELLEEN. 

MONEN MOISTA PUUTETTA IHMINEN KOHTAA. 

AIKA ON TÄSSÄ, AIKA ON NYT.

TILAA TOIMIA